No, niin!  Ensimmäinen reissu Helsingin kuumaan yöhön on tehty!  Ja suotuisin tuloksin.   H-hetken lasku lähti eilisestä, mikä tarkoittaa, että jos kaikki meni suunnitelmien mukaan ( mikä tapahtuu minun kyseessä ollessani tosi harvoin, ) on meillä pieniä russeli-taaperosta jouluksi.   Linkki sukutauluun on tässä:  http://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoE=FI29804/12&ReknoI=FI51319/12                           (kiva, kun ei linkittänyt sitä suoraan..)               Kuvan pojasta laitan seuraavaksi, on se vaan niin komea!        image.jpgimage.jpg

 hienotunteinen, iloisuuden ja ystävällisyyden ruumiillistuma , Zimi!

  Kuulen jo hengessäni jonkun siellä mutisevan, että miksi juuri tuo, siinä on sitä, ja on tätä... No, niin on.   Niin on myöskin meidän Mimmissä, ja suurin perusteluni tämän uroksen isyyteen on se, että sillä on hieno luonne, ja se on hyvin saman tyyppinen kuin Mimmi.  

Jos jotain olen muutamasta pentueestani oppinut , on se, että edetä voi vaan "vauvan askelin".   Muuten tulee sekametelisoppa .  Ja loppujen lopuksi, en tarkoita etten halua kasvattaa näyttelyiden tähtiä, mutta se ei todellakaan ole listallani etupäässä.  Lista ykkösenä on hieno luonne, joka pärjää perheessään, ja terveys.  Sitäkään kukaan ei voi taata, mutta sen minkä pienenä ihmisenä pystyy.  Ja sitten tärkeä on myös tyyppi!   Siksi haluan kasvattaa sitoutuneena kasvattajana, puhdasrotuisia russeleita.  ( tämä sinulle, joka juuri mietit, miksi kasvatan puhdasrotuisia, vaikka itse en juuri näyttelyissä näy!).  Haluan niiden olevan kauniita, rodulleen tyypillisiä yksilöitä.  

Itse en perusta näyttelymaailmasta, mutta se ei tee siitä vähemmän tärkeää!  Käyn kyllä, tarpeen mukaan.  Pentujen ostaja joko käy tai ei.     Minulla on ollut uskomaton onni saada edellisten pentueiden pennunostajiksi harvinaisen tasapainoista porukkaa!  Jotka harrastavat koiriensa kanssa, kuka mitäkin, mutta pennusta on tullut hyvin rakas perheen jäsen!  Ja juuri sellaisia minä haluan!  Minulle erilaisia mielipiteitä kertovien tuomarien arvostelut koirasta ei määrittele sen arvoa pentujen isänä tai äitinä.  Toki sen verran, että rodulleen erittäin tyypillinen pitää olla.

 Ja minulta puuttuu tässä kohdin kilpailuhenki.  Ilmeisesti kokonaan.        

      No, johan tässäkin tätä pohdiskelua oli.  Nyt vaan odotellaan!  Taas! Ja maanantaina uudelleen,  silloin ehkä löydän asiallisen kuvan Mimmistäkin!   ja Vihdoin löysin koneeni uumenista nämä siistit kuvat Mimmistä, juuri Hanna Mäkelän trimmin jäljiltä.. alin kuva on sitten männäviikkoinen, pitkine kynsineen ja luonnontilassa!  Nyt sanottakoon, että kynnet on leikattu, ja keskiviikkona mennään trimmiin!

mimmi%20etu%20211014.jpgmimmi%20sivu%20211014.jpgoikea%20mimmi.jpg

oli vaan pakko hiukan purkaa jännitystä, ja kirjoittaa ajatuksiaan... Tuomitaan näistä, tai ei!  lukeminen omalla vastuulla!